torstai 25. toukokuuta 2017

Ajatuksia välivuodesta



Noin kaksi vuotta sitten mä painoin päähäni valkolakin, pää pullollaan suunnitelmia tulevalle välivuodelle. Opiskelun sijaan halusin nähdä maailmaa ja oppia englantia, ja vuotta myöhemmin palasinkin Suomeen monta kokemusta rikkaampana. Vaan tuli uudet pääsykokeet, ja heinäkuun alussa hylkäysviesti kaikkialta. Ei auttanut kuin kehitellä tekemistä tällekin vuodelle. Näin toisen välivuoden lopulla ajattelin jakaa mun ajatuksia tänne blogiinkin. Teistä moni on myös ehkä viettämässä ekaa tai tokaa välivuottaan, ja teillä muillakin tää hetki saattaa olla edessä nyt tai muutaman vuoden päästä. 

Mun eka välivuosi oli just sellainen kuin kaikista lehdistä ja blogeista saa lukea. Päädyin au pairiksi ihanaan perheeseen Lontooseen, opin hurjasti englanti ja matkustelin paljon. Vaikka arki on toki arkea myös ulkomailla, niin viihdyin siinä arjessa tosi hyvin. 

Tokan välivuoden alussa olin ihan hukassa. Olin ollut melko itsevarma koulupaikan saannin suhteen, enkä erityisemmin ehtinyt panostaa plan B:n keksimiseen. Onnekseni sain kuitenkin töitä, sillä mun pahin pelko olisi ollut ihan tyhjän päälle jääminen. Kotona hengailu ja eiminkään tekeminen olisivat olleet omiaan lisäämään sitä ahdistusta, mitä koulupaikan ja sitä myötä elämän "suunnan" puuttuminen aiheuttaa jo muutenkin. Jossain vaiheessa aloin kaivata lisää haastetta mun päiviin, ja hankin itseni sen myötä niin kiireiseksi (kuten ehkä ootte huomanneetkin...), että hyvä kun nukkua ehdin.

Tällä hetkellä yritän ihan tosissani päästä kouluun, sillä pikkuhiljaa alkaa ihan oikeasti kaivata kunnollista suuntaa elämälle, ja lisäksi mä oon aina tykännyt oppia uutta. Vaikka koulupaikka on se mihin tähtään, niin tällä kertaa mulla on myös vähän parempi plan B kuin viime vuonna. Uskonkin, että kävi miten kävi, niin tuun olemaan onnellinen. 


tiistai 23. toukokuuta 2017

Aika rikkoa hiljaisuus



Mihin tää kuukausi on oikein kadonnut? Mun piti postata tällä kertaa enemmän kuin viime kuussa ja muutenkin tehdä kaikkea mitä tykkään, mutta vähän toisin kävi. Rentoilun sijaan oon paiskinut hulluna töitä ja lukenut kaiken vapaa-ajan pääsykokeisiin - jos nyt tänä vuonna vihdoin tärppäisi... Oon ollut niin ahkera aamusta iltaan, että omille jutuille ei ole jäänyt aikaa juuri ollenkaan. Ei erityisen kiva tilanne, mutta siitäkin on nyt (lähes) selvitty. Enää alle kaksi viikkoa, niin päivittäinen työmäärä putoaa taas normaalille tasolle, ja ehdin taas tehdä asioita jotka mun mielestä kuuluu tavalliseen kivaan arkeen. 

Tulevilta kiireettömiltä päiviltä odotan ennen kaikkea rauhallisia aamupalahetkiä, kirjojen lukemista, kaikenlaista hengailua ihanassa kesäsäässä ja ystävien näkemistä. Etenkin jälkimmäinen oon jäänyt ihan hävettävän vähiin, kun kaikki vapaaillat ovat menneet pääsykoekirjojen parissa. Olkaa te muut vähän viisaampia kuin mä, älkääkä haaliko hulluna töitä silloin kun aiotte muutenkin käyttää ison siivun ajastanne pääsykoelukuihin. Tulee meinaan aikamoinen tekemistulva. Vaan vahingosta viisastuneena eteenpäin taas. Mulle on ehtinyt kertyä ihan älyttömäti kivoja postausideoita, ja maltan tuskin odottaa, että pääsen vihdoin toteuttamaan niitä! Nytkin oli niin ihana istahtaa pitkästä aikaa tietokoneen ääreen ihan vain kirjoittelemaan teille, vaikkei mulla sen kummempaa asiaa edes ollut.

Huikeeta alkukesää teille, ja nähdään taas seuraavassa postauksessa!

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Parasta just nyt



...toukokuu ja sen mukana lämpimät ilmat, ihana auringonpaiste ja lähestyvän kesän tuoksu. Tykkään!

...kevään ekat kukat ja puhjenneet lehdet. Harmaa on kiva väri vaatteissa ja sisustuksessa, mutta luontoon mä haluun väriä. On superjees kun harmaus peittyy hiljalleen kaiken vihreän ja valkoisen ja sinisen ja keltaisen alle.

...superhyvä lohi, jota söin tänään töissä. Bonuksena se että tajusin vihdoin sen ihanan päällisen olevan smetanaa - tätä pitää testata itsekin kotona.

...vappuviikonloppu, jonka aikana ehdin nähdä suurinta osaa kavereista ja rentoutuakin vähän.

...lähestyvä kesä"loma". Vaikka oon näillä näkymin töissä koko kesän, niin työmäärä tulee putoamaan rajusti touko-kesäkuun vaihteessa. Saan sanoa heipat kaikille pääsykoeluvuille, ja työkuvioistakin tulee vähän yksinkertaisemmat. 

...aurinko. Okei sanoin tän jo kevätkohdassa, mutta vitsit miten kiva on herätä auringonpaisteeseen ja kulkea ulkona ilman takkia! Valoisat päivät saa koko fiiliksen niin kivaksi. 

Mikä teki sun päivästä kivan tänään?